Suurin ongelma artikkelien tai blogien kirjoittamisessa ei ole kirjoittaminen itsessään. Joka kirjoittaa, niin yleensä tietää miten kirjoittaa, mistä kirjoittaa ja missä kirjoittaa. Tai jos ei halua kirjoittaa, niin julkaisee vlogin tai podcastin. Minulla alustana on WordPress. Kuten noin puolella julkaisevasta webistaniasta.
Autio tyhjyys
Suurin ongelma on saada lukijoita (katselijoita tai kuuntelijoita). Toki osa kirjoittaa vain itselleen, mutta siihen ei tarvita julkista domainia ja sivustoa. Osa myös sanoo, että kävijöiden tavoittaminen ei ole prioriteetti. Varmasti moisiakin on, mutta silti he jakavat linkkejä tuotoksiinsa.
Kun teksti on valmis ja julkaistu, niin se on yhtenä noin biljardin muun tekstin joukossa. Mahdollisuus sille, että joku löytää sen ja lukeekin, on pienempi kuin mahdollisuus saada Eurojackpotista päävoitto, ainoana. Siksi uuden sivuston tai blogin ylläpitäjän ensimmäisiä kysymyksiä on miten saada kävijöitä.
Kun kävijätilasto näyttää nollaa, niin se syö motivaatiota. Aika harva nauttii yksinään puhumisesta tai huutamisesta tyhjyyteen. Kun huomaa, että kävijöitä alkaa virrata, niin into palaa. Tuossa vaiheessa ei kannata mennä mainitsemaan uudelle adminille, että ne eivät ole ihmisiä, vaan amerikkalaisia markkinointi- ja hakusanabotteja. Sisällön varastajia. Iso osa etsii hyödynnettäviä aukkoja ja turvallisuusreikiä. Niitä virtaa reippaasti mm. Intiasta, Kiinasta ja Venäjältä. Mutta toki amerikkalaiset, saksalaiset ja hollantilaiset näkyvät myös. Pääosin datakeskusten sijainnin takia, joten jonkun ajan kuluttua myös Suomi muuttuu ongelmamaaksi.
Ensimmäinen ratkaisu on saada hakukoneet tietämään sivustosi olemassaolosta. Silloin on edes pieni mahdollisuus sille, että joku löytää tekstisi. Kuuluminen kielivähemmistöön helpottaa, kuin myös jos sisältö on osa jotain harvinaisempaa nicheä tai genreä. Harvinaisuus tosin tuo mukanaan sen, että harvempi etsii aihetta.
Hakukoneiden ykköspaikkaa miehittävät suuret ja iäkkäämmät sivustot. Jos kirjoitat SEO-asiaa englanniksi, niin et pärjää kisassa, elleivät ihmiset muutoin löydä sivustoasi ja seurannan avustuksella kerro hakukoneille, että sisältösi kiinnostaa.
Nyt törmätään yksityisyyskysymyksiin. Kyllä, Google vakoilee sinua ja sille täytyy saada stoppi. Mutta samalle hetkellä kun vakoilu loppuu, niin uudet sivustot menettävät mahdollisuuden tulla löydetyksi. Joten tässä ei ole voittajia — paitsi tietysti Google, Microsoft, Meta, Amazon, X… ne keksivät aina tavan turvata tuloliikenteensä.
Joten ainoa ratkaisu on saada linkit suoraan oikeille ihmisille oikeassa ympäristössä sellaisella tavalla, että se ei haise spämmiltä kilometrien päähän. Se tarkoittaa osallistumista keskusteluun siellä missä aiheryhmäsi keskustelu tapahtuu, ja ujuttamista linkkejä hyödyllisiiin asiayhteyksiin.
Kyllä. Joudut osallistumaan. Tai sitten et saa kävijöitä ja näkyvyyttä. Tuo on valintakysymys.
Some ja foorumit
Mitä isompi kohderyhmä, niin sitä suurempi näkyvyys merkityksessä ihmiset klikkaavat linkkiäsi — edelleenkin vaatimus on, että linkkijako tulee hyödyllisessä asiayhteydessä. Siksi kotoaan myyvät pyramidiyrittäjät eivät useinkaan pärjää. He spämmäävät jokaiselle tutulle ja tuntemattomalle mainoksia myymästään lisäravinteesta, kosmetiikasta, kynttilöistä… mitä sitten kauppaavatkaan. Tutut ostavat kohteliaisuudesta pari kertaa ja sitten hiljentävät, koska eivät vaan jaksa jatkuvaa mainostusta henkilökohtaisessa somessa.
Jos joku luulee, että kaupallisen yhteistyön varjolla tehty teksti/sisältömainonta toimisi paremmin, niin väärin luulee. Ihmiset näkevät tarkoituksen heti, ja hetken kuluttua häviää syötteestä.
Mitä tekevät tuntemattomat? He bannaavat toisen tai kolmannen mainoksen jälkeen, eivätkä osta.
Lopputulos on koko ajan sama. Tekemääsi aitoa sisältöä ei nähdä, koska olet sulkenut mainoksilla ja turhilla jaoilla itsesi muiden näkymättömiin.
Facebookin horjumaton asema
Facebook on niin iso, että sitä on vaikea ohittaa, vaikka haluaisikin. Mutta ehkä on kompromissi olemassa.
Älä jaa henkilökohtaisella aikajanallasi. Se on muutoinkin turhaa, koska tuttusi eivät klikkaa linkkejä. Eivät edes silloin kun ovat alan tai harrastuksen tuttuja. Kuulu varmasti sarjaan, että kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.
Jos kuulut siihen ryhmään, joka hyväksyy kaikki kaveripyynnöt niin yksinäisiltä naisilta kuin miehiltä, jotka haluavat tutustua juuri sinuun, tai hyväksyit aikoinaan noin 3000 kaveripyyntöä Farmin puitteissa, niin he eivät edes näe syötettäsi. Koska yhteyttä ei ole, niin mikään julkaisemasi ei näy heidän syötteessään. Algoritmi hoitaa sen.
Inhoan koko kaveri-termiä. Eivät he ole kavereitasi, vaikka löyhästi tuntisittekin. He ovat syötteesi tilaajia, joilla on tai saattaa olla jokin yhteinen intressi. Missään nimessä he eivät ole ystäviäsi, vaikka sosiaalisen median ympyrääsi tai kuplaasi kuuluvatkin.
Hyödynnä ryhmiä. Siellä ovat ne ihmiset, jotka etsivät tietoa tai ovat muutoin kiinnostuneita samasta aihepiiristä. Huomattavan harva tosissaan keskustelee, vaan he ovat passiivisia aiheiden seuraajia. Fakkislangissa puhutaan lurkkereista. Mutta koska he seuraavat aihetta, niin saattavat käydä lukemassa.
Se, että suurin osa ei keskustele, tuo mukanaan myös sen, että sulje samantien sivustosi kommentointi. Se ei kerää keskustelua, mutta sitäkin enemmän mainoksia melkein aidoista Vuttonin käsilaukuista, nettikasinoista sekä tarjouksia tonnista kromia toimitettuna edullisesti suoraan Kiinasta. Saat keskustelua, jos sivustosi käsittelee susia, maahanmuuttopolitiikkaa tai ylipäätään ulkomaalaisia. Laatu on sitten taattua iltapäivälehtien kommenttien tasoa. Jopa Suomi24 tarjoaa laadukkaampaa keskustelua.
Mikrobloggaukset ovat mikrotasoa
Muu some on hankalampi, mutta jossain määrin pakollinen reitti. Älä tuhlaa aikaasi X/Twitteriin, tai edes LinkedIniin — edes silloin kun kirjoitat englanniksi ammattiasiaa. Suomeksi, ja jotain muuta kuin konsulttujuttuja tai itsesi myymistä, niin tuhlaat vain aikaasi.
Somen vaikeus on siinä, että tarvitset seuraajia. Jos niitä ei ole, niin olet aika yksin. Niin sanotussa algoritmisomessa (esimerkiksi Facebook, Instgram ja TikTok ovat sellaisia; algoritmi päättää mitä näet ja milloin; et sinä, vaikka niin luulet) saat hieman näkyvyyttä, jos muut reagoivat sinuun. Mutta reagointi vaatii näkyvyyttä. Sen saattaa saada julkisesta syötteestä, jos joku sattuu juuri sillä hetkellä lukemaan virtaa ja on kiinnostunut jaostasi. Jos ei näe sitä silloin, niin ei näe enää koskaan.
Siksi somejulkaisujen ajankohtaa pidetään niin tärkeänä. Mutta sen tietää miljoona muutakin julkaisijaa, ja jakosi kilpailee heidän kanssaan näkyvyydestä. Siksi tarvitset seuraajia. Niitä saa seuraamalla muita, reagoimalla ja osallistumalla. Osa heistä seuraa takaisin, ja jos oma sisältösi on heistä mielenkiintoista, niin saattavat myös uudelleenjakaa omille seuraajilleen. Heistä saattaa osa kiinnostua sinusta ja alkaa seuraamaan.
Seuraajat ovat klaani
Tämä kuulostaa kyyniseltä ja jopa einen ruman laskelmoivalta, ja sitä se onkin, mutta pohjimmiltaan kyse on vaihtokaupasta, pro quo quid. Kynnys seurata sinua, ja uudelleenjakaa sisältöäsi, mataloituu hurjasti, kun olet ensin itse tehnyt saman. Varsinkin suomalaisessa osassa somea mukaan tulee eräänlainen peruskäyttäytymiseemme kirjoitettu luterilainen kohteliaisuus. Silti kyse on koko ajan siitä, että raavi sinä minua, niin minä raavin sinua.
Yksi tapa saada näkyvyyttä, ja ylittää pakko saada saman aihepiirin seuraajia, on käyttää hashtageja/tageja/aihetunnisteita. Mutta tuo riippuu alustasta. Facebookissa ja Instagramissa on ihan turha uhrata sekuntiakaan aikaa ja vaivaa niihin. Ihmiset ovat niin vahvasti oppineet raiskaamaan ja pilaamaan ne mukamas hauskoilla tekstin jatkeilla hashtag-tytöt-lähti-baanalle hashtag-tänään-skumppaa-huomenna-töihin jonka takia edes aitoja hashtagejä ei huomioida.
Sen sijaan Blueskyssä ja Mastodonissa ne toimivat, mutta niiden merkitystä kuitenkin suuresti ylimainostetaan. Suurin osa ei käytä, koska eivät ole niihin oppineet, vaikka tagit ovat vanhempi asia kuin some, mutta Facebook sen aiheutti. Ja koska niitä ei käytetä, niin niillä ei haeta. Minä seuraan Mastodonin puolella tageja dog ja koira, ja saan ehkä yhden osuman en-edes-joka-viikko. Silti aihepiirin keskustelua käydään. Tuolle on olemassa tekninenkin syy. Mastodonissa tageista ei saa tehtyä listoja (en selitä tuon merkitystä nyt, tiedät tai et tiedä), jonka takia näen ne vain yleisessä syötteessä, jos satun seuraamaan sitä juuri sillä hetkellä.
Some ei ole aina sama some
Some on aina samanlainen sillä merkityksellä, että seurataan ihmistä riippumatta mitä aiheita hän julkaisee. Foorumeilla taasen seurataan aiheita riippumatta siitä kuka aloittaa tai ketkä kommentoivat. Se, että tuota oleellista fundamentalistista eroa ei ymmärretä on suurin hidaste sille, että some-ikäpolvi ei osaa käyttää foorumeita.
Some on erilainen merkityksellä onko käytössä algoritmi, joka etsii käyttäjälle sopivaa sisältöä ja suosituksia, vai eikö ole algoritmia, vaan käyttäjä päättää mitä hän näkee ja keneltä
Algoritmisomen yhteydessä puhutaan myös aika ajoin biljonäärisomesta. Se tulee puhtaasti omistuspohjasta, ja miten some-alusta toimii. Onko sen perimmäinen tarkoitus esittää sisältöä käyttäjille, vai muokata ja keskittää sisältöä niin, että saadaan maksimaalinen taloudellinen tuotto omistajalle. Tuon merkitystä käyttäjälle jokainen voi itsekseen miettiä.
Algoritmisomeen kuuluvat mm. Facebook, Instagram, Threads, X/Twitter, TikTok… Sen suuremmin ajatteluvoimaa käyttämättä alkaa nopeasti hieman oivaltaa minne ollaan suuntaamassa, kun algoritmisomen vastatoimija on hajautettu some.
Bluesky on hieman välimuoto. Se on teoriassa osa hajautettua somea, mutta käytännössä ei ole. Se ei ole biljonäärisome, mutta sillä on selvät omistajat, tosin hyvin piilotettuna, ja sen tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Sillä on algoritmi käytössä, mutta se on tällä hetkellä enemmänkin kevyt suosittelukone kuin syötettä raskaasti muokkaava, kuten Facebookissa. Voisi eräällä tavalla sanoa, että se on menossa Googlen tietä — alunperin se oli puhtaasti hakukone, jonka slogan oli ”Älä ole paha”. Sitten se muuttui ihan toiseksi, ja poisti sloganinsa käytöstä. Tai oikeammin, asiayhteydessä pysyen — Bluesky on samalla tiellä kuin Twitter aikoinaan.
Hajautettu ja federoitu some
Hajautettu some — finengelskaksi mm. federoitu some — pitää sisällään lukuisan joukon erilaisia palveluja, kuten Pixelfed, Friendica, Bookwyrm ja monia muita. Suurin niistä on Mastodon. Toiminnallisuuden suhteen samankaltainen mikrobloggausalusta kuin X/Twitter, Bluesky tai Threads.
Puhutaan myös ActivityPub-somesta, joka on hieman väärin. Se on vain protokolla, jolla osa hajautetusta somesta puhuu keskenään.
Hajautettu some eroaa perusteiltaan kahdella tavalla algoritmisomesta.
Ei ole algoritmia. Käyttäjä päättää itse mitä aikajanalla näkyy. Samalla ei saa mitään suosituksia seuraajista. Niitä pitää itse hakea ja itse päättää keitä seuraa. Mutta jokainen seurattava laajentaa piiriä, joten näkyviin saa aina enemmän seurattavia ehdokkaita.
Hajautetulla somella ei ole omistajaa, joten sitä ei voi ostaa eikä somea kokonaisuudessaan valjastaa tulonlähteeksi kenellekään. Kun puhutaan Mastodonista, niin tarkoitetaan sitä ohjelmistoa, jota käytetään. Sen sijaan se palvelu (serveri tai Mastodonin slangissa instanssi) johon liitytään, on aina oma yksikkönsä.
Oma instanssini Kvarkki.nexus on Mastodon. Minä en omista Mastodonia ohjelmana, mutta omistan toki tuon serverin ja sen domainin. Ja hajautus tulee vastaan siinä, että jokainen noista lukemattomista Mastodon-palvelimista juttelee saumattomasti keskenään sekä Kvarkki.nexus instanssin kanssa. On itseasiassa aika se ja sama mihin Mastodoniin liittyy — ne kysymykset liittyvät enemmänkin moderointiin, sallittuun merkkimäärään jne, eivät niinkään Mastodonin toimintaan.
Teknistä määrittelyä
Hajautetussa somessa kyse on vain siitä, että tuhat (yksityisomisteista) serveriä juttelee keskenään, eikä kenenkään tarvitse miettiä missä muut ovat.
Usein esimerkinä käytetään sähköpostia. On ihan sama kenen sähköpostipalvelu sinulla on, sillä voit silti lähettää mailia Gmailiin. Sähköposti on hajautettu järjestelmä. Toinen esimerkki voisi olla puhelimet. On ihan se ja sama kenellä operaattorilla olet, sillä voit soittaa toisen operaattorin puhelinnumeroon. Voin soittaa Elisan liittymästä niin Teliaan kuin DNA:han. Matkapuhelimet ovat hajautettu järjestelmä.
Ja se ActivityPub, joka on protokolla. Tarkoittaa sitä, että sähköpostit lähetetään eri operaattoreille samalla protokollalla eli ikäänkuin samalla kielellä, jolloin jokainen tietää, että tämä on sähköposti. Mutta et voi lähettää tekstiviestiä tai — jonnet ei muista — faksia, koska niissä käytetään eri kieltä, protokollaa, kuin sähköposteissa (tai voit, koska on olemassa ”tulkkeja”, jotka kääntävät sähköpostin vaikka tekstiviestiksi; samasta syystä Mastodon ja Bluesky kykenevät jossain määrin lähettämään viestejä toinen toisilleen, vaikka puhuvat eri kieltä).
Hajautettu, algoritmi… entä jaot
Mitä merkitystä tällä on sille bloggaajalle tai sisällöntuottajalle, joka haluaa tuotoksensa näkyviin ohi hakukoneiden? Aidosti ei paljoakaan. Jossain määrin kysymys on vaikka niistä plugineista, joilla saat automatisoitua prosessiin, mutta automaatio tuo riskin spämmistä.
Kysymys algoritmisomen ja hajautetun välillä on vahvimmin linkkijakoihin liittymätön moraaliseettinen dilemma: kenen ja millaista toimintaa haluat tukea.
Minä en halua tukea Metan toimintaa, enkä siksi käytä sen yrityksen väyliä (hieman jeesustelua tuossa, koska Facebookin ryhmissä minun on pakko olla merkityksessä, että ilman niitä kuolen nälkään asunnottomana; ei, en liioittele). Joten Instagramin sijaan käytän Pixelfediä ja lyhyempään viestittelyyn Mastodonia. On minulla myös Facebookia hieman vastaava Friendica, mutta se on hyvin autio, koska olen siellä käytännössä yksin — mutta toki sekin osaa jutella Mastodonin kanssa.
Jakamisaktiivisuuden suhteen kyse on tasapainoilusta sen kanssa missä kohderyhmäsi on.
Siis… mitä teen?
Yleisin vastaus tuohon kysymykseen on, että laita sivuston ja WordPressin SEO kuntoon. Uhraa tntikausia aikaa miettien tekstissä hakukonemaksimoitujen ja optimoitujen sanojen käyttöä yhdessä otsikoiden ja leipätekstin kanssa. Sinun on myös asetettava kaikki mahdolliset meta-tiedot juuri oikealla tavalla kohdalleen, muuten menetät SEO-arvosi.
Arvaat oikein jos nyt veikkaat, että tuo onnistuu vain maksamalla SEO-konsultille tai ostamalla kohtuullisen maukkaasti hinnoiteltu SEO-lisäosa. Ja nykyisellään toki tarvitset AI:n apua artikkelin tekoon.
AI on hype, niin puolesta kuin vastaan. Se on silti vain yksi työkalu muiden joukossa, ja teennäisellä älyttömällä tekoälyllä on puutteensa. Mutta kuten kaikki työkalut, niin sillekin on aikansa ja paikkansa. Jos epäilet omaa oikeinkirjoitustasi, niin AI saattaa toimia oikoluvussa.
Minä luen sujuvasti englantia, mutta kirjoittaminen… ei onnistu. AI:n avulla olen kuitenkin tehnyt englanninkielisen sivuston Poochie Revival. Käsittelee koirien ruokinta- ja ravitsemusasioita. Käytin AI:ta kääntämään kuratoimaani omaa sisältöä englanniksi, koska itse en pysty siihen, eikä minulla ole varaa kääntäjään (joka muuten tekee töitään vahvasti AI-avusteisesti nykyään, ennen käyttivät tyhmempiä konekäännösohjelmia). Tekikö AI virheetöntä laatujälkeä? Ei taatusti. Onko se kuitenkin ymmärrettävää? On. Onko se julkaisukelpoista? Taatusti.
AI on oman kirjoituksensa väärtti, mutta yksi asia on selviö — ja tämä on ongelmana The Revival sivustolla — ihmiset tunnistavat usein AI-tekstin nopeasti, ja poistuvat. Hieman auttaa, jos toteat, että apuna on käytetty tekoälyä, koska luki-häiriö tai käännös, mutta silloinkin tekstistä on näyttävä henkilökohtainen ote
Et voi ulkoistaa kirjoitustyötä AI:lle. Tai voit, mutta sitten on syytä luottaa määrän ylivoimaan ja takaan, että jos et ole CNN tai IL/IS, niin et saa sellaista kävijävolyymiä, että se paikkaisi AI-teksin aiheuttaman kävijäpaon.
Parasta SEO-toimintaa on kirjoittaa sellaista tekstiä, jota joku lukee, oli lukemisen perussyy mikä tahansa. Kun se on kunnossa, niin et tarvitse mitään hakusanaoptimointeja, ja jokainen alusta tekee meta-työn taustalla riittävän hyvin. Ei näkyvyys niistä ole kiinni.
Kun sisältö on luotu, niin jalkaudu. Mene ja ole siellä missä kohderyhmäsi on ja jaa kun tulee sopiva paikka ja tilaus.
Työlästäkö? Asiat usein tuppaa olemaan, jos jotain haluaa tapahtuvan. Jos haluaa maata sohvalla, ja odottaa, niin vaihtoehto sekin on. Valintakysymyksiähän nämä ovat.
@Jagster@www.eksis.one En muuten tiedä kuinka WordPressin ActivityPub-lisäosa käsittelee kommentteja. Ymmärtääkseni ei mitenkään. Mutta kohta tiedän.
(Alkuperäisessä jaossa oli näämmä jäänyt kategoria vaihtamatta, ja sen muutos ei näy Mastodonissa muokkauksena. No, linkki toimii siitä huolimatta.)