Kun kirjautuu virtuaaliserverin shelliin, niin ei halua nähdä mitään poikkeuksellista. Vähiten haluaa nähdä minkäänlaisia virheilmoituksia. Kun saa näkyviin ilmoituksen Failed to connect to https://changelogs.ubuntu.com/meta-release-lts alkaakin ihmettely ja virheen etsiminen. Tuo ei kuitenkaan ole virhe, vaikka se onkin.
Amazonin AWS S3 on helppo ottaa Ubuntussa käyttöön paikallisena verkkolevynä. Sen voi jakaa samballa Windowsille.
ProxyJump SSH:n tapa päästä ulkomaailmasta SSH-serverin läpi sisäverkon koneelle yhdellä komennolla.
Tiedosto ~/.ssh/config on kuin alias ja määrittää miten asiakkaana otetaan SSH-yhteys ulos serveriltä.
Sisäverkon Raspberry Pi tarvitsee oman asiakasohjelmansa OpenVPN käyttöä varten.
Se miten serveri käyttäytyy, kun joku koputtaa ovea ja pyytää päästä sisään, asetetaan tiedostossa /etc/ssh/sshd_config. Se koskee siis saapuvia yhteyksiä, ei uloslähteviä. Uloslähtevien oletusarvot laitetaan paikalleen tiedostossa /etc/ssh/ssh_config, ja niitä voidaan hienosäätää tiedostossa ~/.ssh/config ja viime kädessä komentorivin ssh-komennolla. Sen sijaan serverin sshd_config ei ole mikään suositus, jonka voi ylittää.
Mosh (mobile shell) on kuin SSH:n laajennos. Se pitää eräällä tavalla sisällään kaiken minkä SSH, mutta siinä on yksi erikoisuus. Se puskuroi annetut komennot ja muokkaukset, jos SSH-yhteys on hitaalla tai katkennut kokonaan. Sitä ei kuitenkaan huomaa, koska Mosh ennakoi mitä pitäisi antaa vastaukseksi. Ei se tietenkään tiedä mikä on serverin aito reaktio, mutta sillä ei ole suurtakaan merkitystä. Kun komento saadaan serverille asti, niin tilanne päivitetään.
Jekyll on sivustogeneraattori, joka luo staattista HTML:ää. Sen toiminta on täysin erilainen kuin Wordpressillä.
Jekyll käsittelee ja hallinnoi linkkirakennetta omalla systeemillään, joka on staattisuuden takia hieman jäykkä.
Arkistosivut ovat koosteita jonkun määrätyn asian mukaan. Sellainen voi olla vaikka aina yhden vuoden julkaisut sisältävä arkisto. Tai sitten luettelo yhden kirjoittajan kaikista artikkeleista. Myös luettelo kaikista kirjoittajista on oma arkistosivunsa. Jekyll ei tee niitä automaattisesti, kuten WordPress, joka toisaalta estää sisällön paisumisen ja toisaalta lisää yhden työvaiheen. Työn suhteen arkistosivut eivät kuitenkaan ole mitenkään merkityksellisiä, koska ne tehdään vain kerran.
Kun asentaa aloittelijana tuoreen Jekyllin käyttöön, niin ensimmäinen liike, joka kannattaa tehdä, on hakea hieman toimivampi teema kuin mikä asennuksessa tuli. Toki asennettu Minima on siisti peruspohja, mutta asioiden oppiminen saattaisi olla helpompaa, kun virittää hieman laajempaa systeemiä omaan käyttöön. Samalla tulee opeteltua Jekyllin hakemistorakenteen ja oletusten idea. Se on nimittäin asia, jonka tietäminen oletetaan Jekyllin omassakin dokumentaatiossa, mutta kerrotaan melkoisen myöhään.
Wordpress- ja Woocommerce sivustoa ei koskaan päivitetä heti. Odotetaan ja otetaan varmuuskopiot.
Aina kun tulee puheeksi päivitysten epäonnistuminen, lisäosan yhteensopivuuksien ihmettely tai teeman omituisuudet, niin jossain vaiheessa esille nousee joku, joka käskee käyttämään staging-ympäristöä. Helppoa ja turvallista, ja kaikki onnistuu. Yleensä mouita ehdottava joko tekee dev-hommia tai sivustojen ylläpito keskittyy muutoin tekniikan kanssa näpräämiseen. Staging on jotain, mutta helppoa ja turvallista se ei ole koskaan. Sille on silti määrätty tilaus WordPressin ylläpitomaailmassakin, kunhan ymmärtää rajoitukset – joiden takia Woocommercessa puhutaankin enemmän ajan haaskauksesta kuin toimivasta työkalusta.
Elokuussa 2020 sivustoille hyökkäsi uusi botti, joka silloin esittäytyi user agentilla Adsbot/3.1. Se ei ole ainakaan julkisesti minkään yrityksen botti, mutta se liikennöi silloin useista kymmenistä eri IP-osoitteista WebNX yhtiön…
Gitea on itse ylläpidettävä ja hallittu git-ympäristö. Hyvin samanlainen kuin Github.
EksisONE on kooste ohjeita ja neuvoja, joita saattaa tarvita virtuaaliservereillä, webhotelleissa ja sivustoilla.
EksisGIT on repo-alusta. Aivan kuin GitHub, mutta itse ylläpidetty.
Jakke Lehtonen on sivuston EksisONE omistaja sekä sisällöntuottaja. Amatööri tekniikassa, mutta ammattilainen tietämään mitä pitäisi tehdä ja miksi, kun mennään sisällön puolelle.
Sivuston yhteydenotot kannattaa tehdä vain ja ainoastaan foorumille. Ihan siksi, että tekniikan suhteen olen luultavasti ihan yhtä kädetön kuin sinäkin ja jos tekstieni ohjeet eivät toimi sinulla, niin tuskin pystyn…
Nämä verkkosivut ovat minun yksinomaisuutta, mutta ikiaikainen (ja laillinen) tekijänoikeus on kirjoittajalla. Pyrin ylläpitämään verkkosivuja noudattaen erityistä huolellisuutta. En kuitenkaan vastaa: mistään kolmansien tahojen toimenpiteistä, jotka perustuvat verkkosivujen sisältämään suoraan…
EksisONE ei julkaise maksettua sisältöä, vaikka DigitalOceanin referral löytyykin.
Sivustojen looginen rakenne on usein epäselvä. Siksi myös EksisONE esittelee keskitetysti kaikki artikkelien kategoriat.
Laatu on monitahoinen asia. Yksi taho on kieliasu. En niinkään tarkoita nyt tyyliä, vaan aivan perusasioita, kuten lauserakenteita ja oikeinkirjoitusta yhdyssanoja myöten. Jos oikoluku on tekemättä, niin voidaan kysyä mitä…
Sivustojen metatieto pitäisi kertoa luonti- ja muokkausajan, sekä syyn muokkaukseen. EksisONE kertoo päivämäärät, mutta muokkaus ei läheskään aina koske sisältöä, vaan rakennetta.
Ubuntu vaatii aika ajoin uudelleenkäynnistyksen. Aina shutdown -r now ei kuitenkaan ole välttämätöntä tehdä heti.
Vanhemmat logit on usein pakattu. Niistä pystyy etsimään asioita ilman erillistä gzipin purkamista.
Webserverin logista saa selville kuinka monta kertaa sama IP-osoite on käynyt samassa osoitteessa.
Serverin logeista saa kerättyä tiedot eniten käyneistä IP-osoitteista ja muutettua ne host-nimiksi.
Error 503, tai minkä haluaa, saa kerättyä tiedostoon oleellisten tietojen kera.
Serverin kaikki kertyneet statuskoodit kertovat miten serverillä menee.
Logeista selviää montako kertaa määrättyyn osoitteeseen on osunut etsitty status tai virhekoodi.
Logeista saa selville mikä tiedosto on saanut eniten esimerkiksi 404 osumia.
Logeista saa selville miten kävijöiden kuorma jakautuu tunnettain.
Jos tarvitsee serverilleen geo-tietojen perusteella suodatuksen (eli geo-blokkauksen, geo-eston tai GeoIP-suodatuksen), niin serverin palomuuri on sitä varten. Kun eston rakentaa parivaljakolle UFW/iptables, niin saa suojattua koko järjestelmän. Joskus saattaa riittää maatiedon mukaan estäminen Nginxissä – tai uudelleenohjaus, sekin onnistuu – jolloin asioita tehdään vain webserverillä. Mutta jos tarve on laajempi, kuten ohjaukset erilaisiin maaversioihin, niin ohjaksiin hyppää reverse proxy ja vaikka Nginx hoitaa ihan mallikkaasti cachen työt, niin tehokkuudessa ja monipuolisuudessa Varnish on ykkönen. Varnsihiinkin saa geo-tiedot, mutta ei suoraan pakasta vedettynä. Mutta mihinkään ei saa, vaan aina joutuu säätämään.
Botteja on helpointa torjua, kun tietää edes suunnilleen paljonko erilaisia user agenteja serverillä käy ja kuinka usein. Komento laskee GET pyyntöjen määrä ja laittaa ne määräjärjestykseen user agentin ensimmäisen sanan…
Foorumit kuolevat Facebookin ja puhelimien kuristuksessa.
