Käytännössä jokainen verkkokauppa, jolla on myös Facebook-sivu, on asentanut facebook-pikselin. Monet sellaisetkin sivustot, joilla ei ole verkkokauppaa, mutta on muuta myynti- ja markkinointitarvetta, on asettanut facebook-pikselin – tai muun Facebookiin liittyvän seurantajärjestelmän.
Pikseli on eräällä tavalla evästeen kaltainen viritys, joka seuraa tekemisiä vähintään Googlen vastaavan tehokkuudella. Lopputulos on, että mahdolliset asiakkaaksi kohdentuvat ihmiset – joita kannattaa kutsua liideiksi, että personointi häviää ajatuksista – ovat kattavan mainonnan kohteena. Kyse ei niinkään ole pikselin asettaneesta sivustosta, vaikka toki hekin pystyvät hoitamaan etu- ja jälkimarkkinointiaan sen avulla, vaan maailman kaikista yrityksistä, jotka ostavat mainoksia ja muita markkinointiväyliä Facebookista.
Tämä on asia, jonka yrittäjät säännönmukaisesti unohtavat tai ovat piittamatta. Ei Facebook pikseliään ja Google Analyticsiään sitä käyttäville koskaan tehnyt. Se tehtiin siksi, että sen avulla Google ja Facebook saavat ilmaista dataa. Parasta tuossa vedätyksessä on se, että hankkimansa datan käytöstä joutuu maksamaan. Joskus sanotaan, että kauppa se on mikä kannattaa. Aidosti kuuluisi sanoa, että sellainen kauppa kannattaa. jossa myydään ihmisen oma ilmaiseksi saatu tavara takaisin.
Ihmiset heräävät koko ajan enemmän ja vahvemmin kysymään, että ketkä seuraavat, miksi seuraavat ja mitä varten. Olen pitkään seurannut sivustojen cookie-luvan pyytämisiä. Useimmat sivustot, varsinkin pienemmät toimijat, kyselevät hellyttävän tunnollisesti lupaa seurantaan – mutta vaikka sen kieltäisi, niin silti seurantacookie asettuu. Facebookin pikselistä mainitseminen sen sijaan tuppaa unohtumaan lähes järjestään.
Ongelma ei ole mainostus. Ongelma on siinä, että sitä tehdään luvatta ja kuin mukamas-vahingossa. Takaan, että suurin osa ottaa mainokset ja kohdennetut tarjoukset, jos sitä kysyttäisiin. He, jotka kieltäytyvät, tulisivat tuskin muutenkaan asiakkaiksi ja mainoseurojen tuhlaaminen heihin on vain äärettömän typerää.
Ylipäätään suurin osa yrityksistä tekee some-markkinointinsa tällä hetkellä täysin samalla idealla kuin ennen tehtiin 5 penniä kappale -palkalla mainosten jakamista. Useimmille hyöty on myös sama, suurin osa ei aidosti saa tuloa mainoskampanjoillaan.
Kohderyhmä kaikkoaa?
Googlea pystyy hieman rajoittamaan do-not-track asetuksilla. Ongelma on siinä, että kävijä ei päätä noudatetaanko sitä vai ei, vaan sen päättää sivusto. Sopivan ahneet eivät piittaa. Jos teet yhtään töitä websivustojen kanssa, niin sinulle on taatusti tuttua tilanne bottien, spidereitten ja muiden sisältöä louhivien öhkömönkijäisten puolelta. Osa kunniottaa robots.tct tiedostoa tai no-follow tagia – osa taasen ei edes jarruta moisen nähdessään. Octoparse.com jopa myy palveluaan sillä, että se piilottaa botit, ettei niitä saisi pysäytettyä.
Botit eivät ole esimerkkinä aivan sattumalta. Minulla oli eräs asiakas, jolle tein sisältöä. Hän murehti ensin sitä, että mitä ihmeellisemmät SEO-botit ryömivät hänen sivustollaan ja hän joutuu maksamaan siitä, että niitä käyttävät analysointi- ja SEO-optimointiyritykset sitten käyvät kauppaa hänen omistamallaan sisällöllä. Toisella hengenvedolla hän kiukutteli GDPR:stä, kun se rajoittaa liikaa ja vaikeuttaa markkinointiponnistuksia. Miten sen menikään… vanha sananlasku puhuu malkasta ja silmistä.
Ihmiset heräävät hitaasti, mutta varmasti. Koko ajan yhä useampi pyrkii estämään seurantaa. Facebookin kohdalla liike saattaa jopa kiihtyä nopeammin, koska trendi alkaa olla sellainen, että ihmiset väsyvät Facebookin sisällönsäätelypolitiikkaan – ja toki muiden ihmisten ilmapiiriin; aika harva enää sanoo, että Facessa on rentouttaavaa olla.
Tuo tarkoittaa sitä, että kynnys kieltää Facebookin järjestämä seuranta mataloituu. Ja kun mahdollinen asiakas kieltää seurannan, niin pikselin hyöty rapistuu totaalisesti.
Facebookissa pystyy nykyään selvittämään, että mitkä sivustot/firmat ovat siirtäneet käyttäjän toimintatietoja itselleen. Linkki on https://www.facebook.com/off_facebook_activity/
Oma listani oli huomattavan pitkä. Todella pitkä. Plus suurin osa Facebookin ilmaisina alihankkijoina toimineet ovat sellaisia, joiden kanssa en tule koskaan tekemään taloudellista yhteistyötä asiakkaana. Ollaan siis tilanteessa, että yritys on vuotanut minun toimintaani Facebookille, ilmaiseksi, saamatta siitä mitään hyötyä, kun he aikoinaan maksavat saman tiedon käytöstä omissa mainoskampanjoissaan. Toivottavasti kaveripiirini, jotka altistuvat samalla, ostavat. Koska muutoin kaikki on ollut täysin turhaa.
Kyllä. Suurin osa meni kieltolistalle. Nyt seuraan, että pitääkö kielto. Aika näyttää.
Mitä tilalle?
Jos vakoileva seuranta viedään mainonnasta, niin mitä tilalle? En minä tiedä, kysykää heiltä, joilla on data ja valmius tehdä markkinointia. Ehkä enemmän luvalla kohdentuvaa.
Niin tai näin, niin ole kuitenkin avoin, äläkä valehtele seurannastasi. Ihmiset ymmärtävät seurannan, mutta heidän täytyy saada päättää. YouTube antaa ohittaa mainokset, MTV pakottaa katsomaan mainokset. Älä ole kuin MTV, vaan vaadi mainostoimistoa tekemään sellaisen mainoksen, joka herättää kiinnostusta – koska jos kiinnostus ei herää, niin ei herää ostointokaan. Jostain syystä yritykset ovat unohtaneet tämän perusasian.