Jokainen on edes hajulla, että sivuston domainin vaihtavassa muutossa pitäisi saada ulkoinen uudelleenohjaus paikallalleen. WordPressin käyttäjistä harvempi tulee ajatelleeksi, että sama täytyy tehdä sisäisissä muutoksissa – kuten kun artikkeli muuttaa kategoriaa, tai luokan nimeä vaihdetaan. Periaatteessa jopa avainsanojen, tagien, muuttaminen saattaa aiheuttaa tarpeen tehdä 301 uudelleenohjaus. On kaksi tapausta, jossa erillistä uudelleenohjausta ei tarvita: kun julkaisun nimi muuttuu, mutta kestolinkki pysyy ennallaan, ja kun koko WordPressin osoitemuotoa muutetaan asetuksissa. Ensimmäinen on vain näkyvä asia, kuten kaikki muutkin tekstit, ja jälkimmäisen Worpdress osaa hoitaa itse.
301 redirect on tärkeä yhdestä ja vain yhdestä syystä: ulkoisia linkkejä käyttävä ei saa eteensä error 401 - not found. Voidaan jeesustella SEO:n eli hakukoneoptimoinnin kanssa, mutta SEO-arvo koskee vain yhtä erittäin harvinaista poikkeustilannetta: on postaus, johon tullaan erittäin paljon Googlen hakutuloksista, sitä orgaanista liikennettä, tai siihen on merkittäviä ulkoisia linkkejä.
Toki ei ole olemassa sellaista virhettä, jolla joku ei olisi joskus ampunut itseään nilkkaan, mutta aidosti WordPress-suvustojen webmastereilla on niin paljon itsesuojeluvaistoa, että he eivät muuta mitään suosikkiartikkelistaan. Eivät, vaikka eivät koskaan kuulleet sanaakaan SEO:sta tai uudelleenohjauksista.
Ihan oikeasti, eihän WordPress-sivustoilla muutenkaan puututa vanhaan sisältöön – ei edes sen vertaa, että virheet korjattaisiin.
SEO ja aina vaan SEO
Syy siihen miksi uudelleenohjauksiin liittyvissä artikkeleissa painotetaan niin paljon SEO-merkitystä, on hype. Melkoinen osa sivustoista pyrkii saamaan liikennettä itselleen joko mainosnäyttöjen tai muiden myytävien palveluiden suhteen. Perustavoite ei siis ole tarjota artikkelissa aitoa apua tai asiaa, vaan se on verkko tai trooli. Sillä kalastellaan asiakkaita. Toimintaa kutsutaan nykyään sisältömarkkinoinniksi, mutta aito sisältömarkkinointi on aivan toinen asia – siihen liittyy hyödyllinen sisältö.
Jos googletat mitä tahansa (wordpress)asiaa, niin huomaat nopeasti selviä säännönmukaisuuksia:
- lähes jokainen hitti on otsikoitu samalla kaavalla
- lähes jokainen hitti tarjoaa saman sisällön, virheet mukaanlukien
- lähes jokainen hitti painottaa tekemisessä SEO-sisältöä
Tuo kaava johtuu yhdestä ja vain yhdestä syystä. Sisältömarkkinointi tarkoittaa nopeaa sisällöntuottoa, ja se tehdään kopioimalla. Se, että SEO on aiheena mukana, on vain halpahintaista kikkailua. SEO itsessään on hyvinkin sekavaa ja sitä on helppo myydä; kukapa ei haluaisi Googlen osumien ykköseksi. Ja kun asiakas ei saavuta tavoitettaan, niin se johtuukin myyjän mukaan siitä, että kaikkea ei ole tehty. Sitten myydään palvelupaketti lisää. Kun asiakas lopulta häipyy, niin ei hän koskaan julkisesti valita huonoista tuloksista – hän alkaa antamaan rahaa toiselle SEO-expervertille.
Älkää ymmärtäkö väärin. SEO täytyy tehdä, mutta ei siihen liity mitenkään wannabe-kikkailut, kuten sivuston sisäinen redirect. Siihen ei liity mitenkään edes otsikoiden raiskaaminen hakusanoilla. SEO tarkoittaa sellaista sisältöä, jota lukija pystyy lukemaan ja joka antaa lisäarvoa. Tärkein SEO-toimi on jakaa linkkiä, hakutuloksia odottamalla mitään ei tapahdu. Plussaa on myös se, että Googlen löytää sivuston ja pystyy indeksoimaan sisällön. SEO oli aika pitkälle siinä. Hienosäätöinä voi sitten varmistaa, että jutusta löytyy hakusanat, tässä esimerkiksi redirect ja uudelleenohjaus, koska ei tiedetä kumpaa termiä haetaan – aidosti haetaan kummallakin.
Hyvä linkki ei kuole
Syy sisäisiin uudellenohjauksiin on siis ulkoiset linkitykset. Sisäisistä ei tarvitse WordPressissä piitata, koska ne on tehty sisällön mukaan ja muuttuvat, kun linkitetty juttu muuttuu. Tai ainakin useimmiten muuttuvat. Jos laitat linkin absoluuttisena urlina, kuten vaikka upottaessasi tekstiin jonkun WordPress-. Youtube tai vastaavan linkin, niin ne eivät muutu edes sisäisissä ohjauksissa, ellet käsin niitä korjaa. Tai toki url muuttuu, kun linkkiä klikataan, mutta ei tekstissä. Urleja voi muuten muuttaa aika helposti WP-CLI komennoilla shellistä.
Upotukset ovat muutenkin hankalia, sillä 404-tilanteessa ne näyttävät, että sisältöä ei ole. Silloin on aivan sama onko uudelleenohjaus tehty, koska kukaan ei klikkaa linkkiä, Joten seuraa 404-virheitä, jotka päättyvät /embed – silloin on aina kyse upotuksesta.
Kukaan ei seuraa 404-virheitä jostain serverin logeista. Kukaan ei myöskään asenna käsin .htaccess -tiedostoon 301-ohjauksia. Ne tehdään lisäosilla.
404 ei vaikuta SEO:on
Sinänsä 404 virhe ei vaikuta mitenkään sijoittumiseesi Googlessa. Joten jos se on suurin murheesi, niin anna olla. Google koputtelee muutaman kerran ja sitten merkitsee linkin poistuneeksi. Se siitä. Jos linkki on sivustokartassa ja silti booglebot ei löydä sitä, niin sinulla on syvempi ongelma eikä sitä ratkaista 301-ohjauksella.
Usein neuvotaan, että saat sen mystisen Googlen hakukonemehun siirtymään vanhasta urlista uuteen. Siksi kannattaa esimerkiksi ohjata poistuneet linkit etusivulle – tai mieluummin eräänlaiselle landing pagelle, joka korvaa varsinaisen 404-sivun ja jossa tarjotaan mahdollisuus korvaavaan sisältöön; silloin vältät 404 statuksen. Mutta jos uusi sisältö ei vastaa vanhaa, niin kikkailu SEO:n suhteen on aika turhaa – tietysti saat pidettyä ulkoisen linkin merkityksellisenä, ainakin periaatteessa. Kukaan ei aidosti nimittäin usko, että Googlea pystyy viilaamaan silmään ohjaamalla entisen /50-parasta-seo-temppua uuteen /index.html – tai pahimmassa tapauksessa /buy-the-best-crypto-here
SEO-arvo tulee vastaan vain silloin, kun muokkaat olevaa juttua. Esimerkiksi päivität sitä. Silloinkin kyse on aidosti ollut alunperin kahdesta töpistä:
- otsikko on huono ja päästetty permalinkiksi
- permalinkissä näkyy aikasidonnaisuus, kuten vuosiluku
Joten voit tehdä otsikon ”2018: Parhaat TOP-10 SEO-pluginit” ja sitten seuraavana vuonnat muutat sen ajankohtaisemmaksi ”2019: Parhaat TOP-10 SEO-pluginit”. Tuo ei tarvitse minkäänlaisia uudelleenohjauksia, kun pidät linkin koko ajan muodossa parhaat-top-10-seo-pluginit. Muutat otsikon ja se vaihtuu sivustokarttaan – samalla tilatataan googlebot paikalle.
Jos jouduit muuttamaan kestolinkkiä, niin silloin joudut tekemään uudelleenohjauksen. Ja seuraavana vuonna taas uuden. Ei siinäkään ole mitään järkeä.
Mieti miten nimeät juttusi ja muuta pysyvää urlia joksikin pysyväksi – edelleenkään Google ei palkkaa sinua päällekkäisistä otsikoista ja urleista – ne ovat molemmat googlebotille merkkirivejä. Sen sijaan pystyt niin otsikkoa kuin urlia varioimalla kattamaan isomman osan vaihtoehdoista. Aidosti tuo on kylläkin juuri sitä hyödytöntä SEO-kikkailua – hoida homma niin, että sisältö on mitä haetaan ja niin otsikko kuin metakin myy itsensä kävijälle, ei Googlelle.
Luokat ja kategoriat
Pääsääntö on, että artikkeli pidetään yhdessä kategoriassa. Mutta jokainen tietää, että usein on kuitenkin rastitettava useampi luokka. Sillä ei ole yhtään mitään tekemistä SEO:n kanssa, vaan tehdään vain ja ainoastaan siksi, että satunnainen kävijä saattaisi löytää jutun helpommin. Jos sinulla ei näy kategoriaa urlissa, niin voit vaihdella artikkelia luokasta toiseen ihan mielin määrin ilman uudelleenohjauksia. Jutun url ei muutu mihinkään. Ainoa joka työllistyy, on googlebot, joka antaa vanhasta kategoriasta 404, jos olet antanut sen indeksoida kategorioista tehtyä sitemappiä.
Turhan usein väitetään, että kategorian nimellä on suunnaton SEO-arvo, koska se on joko osa kategoria-arkiston nimeä tai jutun urlia. Aivan bullshittiä, Tuo ei ole koskaan pitänyt paikkaansa.
Mutta jos urlissa näkyy luokka, niin silloin tarvitset uudelleenohjauksen. Ihan siksi, että url muuttui.
Kun merkitset artikkelin useampaan luokkaan, niin vain yksi niistä näkyy urlissa. Yleensä ID:n mukaan ensimmäinen, mutta kumma kyllä, tuokaan ei ole aina ihan johdonmukaista. Pointti on siinä, että uudelleenohjaus tarvitaan vain, jos muuttunut tai poistettu luokka näkyy urlissa. Jos siellä pysyy edelleen sama luokka kuin ennen, niin uudelleenohajusta ei tarvita.
Tagit ja avainsanat
Tagit muuttuvat enemmän kuin usein. Johtuu siitä, että suurimmalla osalla, voisi jopa sanoa että jokaisella, ei ole minkäänlaista politiikkaa tagien käytössä. Niiden käyttöä ei oikein ymmärrä webmasterit eivätkä käyttäjät.
Uskaltaisin jopa väittää, että tagien ylläpidon vaivaalloisuus ei ole missään mittakaavassa niiden tuoman edun kanssa ja suurin osa ns. maallikkosaiteista pärjäisi aivan mahtavasti ilman avainsanoja.
Tagien käyttöön on kaksi syytä:
- ne ovat olemassa
- tehdään SEO-säätöä
Jos minulla on kategoria Verkkosivut ja sen alla WordPress ja Woocommerce, niin Verkkosivut/Wordpress pitäisi sisällään vain wordpress-juttua ja Verkkosivut/Woocommerce taasen vain woocommerce-asiaa. Tämä lienee jokaiselle selvää. Voin kummassakin kategoriassa antaa avainsanan SEO ja jos joku katsoo sitä, niin hän saa kaikki SEO-artikkelit riippumatta luokasta.
Kategoria siis tarkentaa aihealuetta samalla alueella ylhäältä alaspäin. Tagit taasen yhdistävät vaakatasossa samaa aihetta sisältävät jutut.
Tag ei ole hashtag
Aidostihan tagien käyttä menee niin, että jengi raiskaa niillä juttujaan yhtä paljon kuin Instagrammissa hashtageillä ja parhaimmillaan/pahimmillaan tageiksi laitetaan tolkuttomasti termejä, joita kuvitellaan käytettävän hakusanoina – niin sivustolla kuin Googlessa. Ja se on vain typerää. Tai ainakin pahuksen huono suunnittelua ja toteutusta. Sitten ollaan lopputuloksessa, että sivustolla on tuhansia avainsanoja, osa päällekkäisiä ja ristikkäisiä, eikä tuloksissa ole mitään logiikkaa – SEO-tag ei näytäkään kaikki hakukoneoptimointiin liittyviä juttuja, vaan mukana on teeman CSS-muokkauksia, koska jossain sivulauseessa oli SEO. Ja sitten osa aidosti hakukoneoptimointiin liittyviä ei ilmesty ollenkaan, koska niissä on käytetty tagina termiä optimointi.
Eikä homma helpotu ollenkaan, kun WordPress käyttää omia tagejaan, Woocommerce omiaan ja jollain LearnDashillä on omansa (toki, ne voi yhdistää, mutta silti).
Kyllä, avainsanojen suunnittelu ja hallinta niin, että niistä on jotain hyötyäkin, on vaikeaa ja työlästä. Mutta kun ne on tehty oikein, niin avainsanoja voi alkaa tarjoamaan käyttäjille (ja samalla opettaa niiden käyttö, koska jokainen on oppinut, että tageista ei ole yhtään mitään iloa).
Jos sinulla on sen kiljuuna tagia, niin järkevin tapa on poistaa ne kaikki kertalaakista, miettiä rakenne ja sitten laittaa niitä uudelleen paikoillaan. Juu, se vie aikaa ja vaivaa.
Jos sinulla on WP-CLI asennettuna, niin tämä komento poistaa kaikki:
wp term list post_tag --field=term_id | xargs wp term delete post_tag
Toki voit kuluttaa yhden illan poistamalla tageja käsin tai paisuttaa WordPressiäsi asentamalla pluginin, jolla saat ne poistettua. Tai huonoin vaihtoehto: asenna lisäosa Simple Tags ja saat taatusti koko tag-järjestelmäsi sekaisin. Nimittäin kun alat järjestellä Simple Tagilla avainsanojasi ja ihmettelemään per postaus sopivia tageja, niin et saa pidettyä kokonaisuutta millään tavalla hallinnassa ja aikaa kuluu enemmän kuin aloittamalla kokonaan alusta.
Tagien redirect
Jos sinulla on taustalla jokin tagien muutoksista uudelleenohjauksen rakentava systeemi, niin saat äkkiä ison listan kuormittamaan wordpressiäsi. Nimittäin jokainen sivulle saapuminen tarkastetaan uudelleenohjauksen takia ja mitä enemmän sinulla ohjauksia on, niin sitä hitaampaa lataus on – se on sitten eri asia, että tarvitaanko aitoon hidastumiseen 1000 vai 10 000 redirectiä. Lisäksi tietokannan koko kasvaa.
Siksi eräällä tavalla vain väliaikaiset uudelleenohjaukset, eli sellaiset joita ei tarvita enää vaikkapa vuoden kuluttua tai kun Google on taatusti tajunnut muutoksen, pidetään tietokannassa. Lisäksi ehdottoman tärkeät ja pysyvät ohjaukset laitetaan .htaccess -tiedostoon, koska silloin saapuva osoite on jo valmiiksi käännetty WordPressille oikeaan urliin.
Tuo pätee kaikille uudelleenohjauksille, ei vain tageille.
Tageja ei kannata uudelleenohjata. Sille ei ole mitään arvoa. Uskallan lyödä virtuaalikahvit vetoa, että et ole suuremmin jakanut tag-urleja maailmalle. Ja jos sellainen saapuva kuitenkin on, niin se antaa 404-virheen ja sille tehdään kääntö.
Jos olet erehtynyt laittamaan sivustokarttaan myös tag-arkistot, niin ota ne samantien pois. Ensinnäkään niillä ei ole mitään arvoa, ja siksi ne ovat oletuksena jokaisessa toimivassa SEO-lisäosassa pois päältä. Toiseksi, jos ne löytyvät, niin muutokset aiheuttavat Googlen suunnalta 404-virheitä. Niilläkään ei-löydy virheillä ei ole mitään merkitystä millekään ja muutaman kierroksen jälkeen ne häviävät, mutta sitä ennen ne täyttävät error 404 -logisi ja vaikeuttavat aitojen 404:sten löytämistä.
Tagit ja SEO
Tageilla ei ole mitään SEO-arvoa. Ei pienintäkään. Niitä perustellaan joskus googlebotilla, joka saa yhden tien lisää indeksoida juttuja. Jos sivustosi on tehty tavalla, jossa kategorioilla ja juttujen välisillä linkeillä ei saada sisältöä indeksoitua, niin sinulla on paljon vakavampia ongelmia kuin ideksoinnin hitaus.
Itseasiassa tag-arkistojen ideksointi sivukarttojen kautta saattaa jopa hidastaa ideksointia. Sama juttu muuten päivämääräarkistojenkin suhteen, joita ei myöskään saisi laittaa sivukarttoihin. Kirjoittaja-arkistot kannattaa antaa olla sivukartoissa, jos kirjoittaja on jotenkin oleellinen hakujen suhteen. Aika harvoin on. Vahvat henkilöbrändit ovat sellainen perustelu, mutta jos nimeltään vahva kirjoittaja on vieraspostauksen asemassa, niin kirjoittaja-arkistoa ei tulisi sallia. Tällä saitilla kirjoittaja-arkisto ei ole oleellinen, koska ketään ei kiinnosta varsinaisesti henkilö Jakke Lehtonen UX- ja sisältöasioissa (vielä…), mutta käsitellyt UX- ja sisältökysymykset kylläkin. Sen sijaan olen iso nimi koirien ravintoasioissa, jolloin Katiskassa kirjoittaja-arkisto on oleellinen, sillä jo pelkästään Jakke Lehtosta haetaan koirien ravitsemuksen yhteydessä. Ymmärtänette painotuseron.
Monilla on harhakäsitys, että kun googlebot saapuu sivustolle, niin se ideksoi aivan kaiken. Ja kun vielä laittaa sitemapille päivitystahdiksi joka päivä, niin sitten googlebot tulee joka päivä ja indeksoi kaiken. Ei se noin toimi.
Päivitystahti on ehdotus. Google voi piitata siitä tai olla piittaamatta. Se riippuu täysin normaalista päivitysvauhdistasi. Aktiivisilla julkaisijoilla, joilla on hakukoneliikennettäkin, käydään useammin kuin kerran kuukaudessa julkaiseville, joilla on kävijä viikossa – ja aivan riippumatta mitä on laittanut sivustokartan päivitysvauhdiksi.
Google indeksoi aina osan sisällöstä. Ei kaikkea, ellei kyseessä ole pieni sivusto. Seuraavalla kerralla se indeksoi hiukan lisää. Ja taas jatkaa joskus töitään. Tähän perustuu juttujen sisäiset linkit. Luotetaan, että googlebot laittaa kirjanmerkin siihen kohtaan seuraavaa kertaa varten, ja jatkaa töitään kirjoittajan mielestä oleelliseen artikkeliin. Itseasiassa se on tekniikka, joka toimii. Minulla oli juttu kategorioiden kolmannella portaalle, johon ei ollut linkkiä muista jutuista. Laitoin yhteen uuteen juttuun linkin siihen ja seuraavalla päivityskerralla se oli indeksoitu.
Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että looginen kategoriarakenne on tärkein, mutta älä tee siitä liian syvää sekä haaroittuvaa. Jos sinulla on toisella portaalla neljä tasoa ja niissä jokaisessa on taas neljä tasoa, ja jokaisella tasolla on 100 artikkelia, niin jätän laskuharjoitukseksi ynnäillä montako liikettä täytyy tehdä, että kaikki on indeksoitu – plus jos jokaisessa artikkelissa on viisi linkkiä aivan toiseen kategoriaan.
Kun tuohon ynnätään vielä tusina avainsanaa per postaus, niin aletaan olla äkkiä tilanteessa, että kun googlebotin pitäisi keikallaan indeksoida sata artikkelia, niin se ideksoikin sata avainsanaa sivustokartasta. Ihan kiva, mutta avainsanat eivät käytännössä näy Googlen hauissa. Ymmärrettävää, koska avainsana ei ole sisältöä: se on tapa ryhmitellä useita saman sisällön artikkeleita. Jos haen Googlesta wordpress+seo, niin saan tulokseksi artikkeleita, joissa on käsitelty aiheita wordpress ja seo. En saa tulokseksi hittiä minkään saitin wordpress- tai seo-tagin arkistosivuille.
Koska tagit eivät paranna hakukonenäkyvyyttä ja koska ne eivät nopeuta sisällön indeksointia, niin avainsanoja ei koskaan käytetä SEO-merkityksessä. Niitä käytetään helpottamaan kävijän tavoitetta löytää tietoa. Ja jos avainsanat eivät palvele tuota tarkoitusta, niin ne on parempi ottaa pois käytöstä.
Kuolleet sivut
Kun sivu, eli linkki, aidosti kuolee, niin siitä ei välttämättä tarvitse tehdä 301 ohjausta etusivulle. Olisi ihan huomaavaista tehdä 410 Content deleted ohjaus ja kääntää se sitten etusivulle. Tuo kertoo niin hakukoneelle kuin kävijän selaimelle, että sisältöä ei enää ole. Sorry, mutta digeilläkin on elinaika.
Webmasterit välttävät 410 käyttöä pelätessään SEO-mehun happanemista tai jotain. Mutta aidosti – nuo tulevat aina jostain foorumilinkityksistä, joissa on nofollow päällä ja virhe syntyy ihmisen klikkauksesta. Ne eivät tule koskaan jostain arvokkaista ulkoisista juttulinkeistä arvokkaaseen sisältöön. Ei siis ole edes olemassa mitään SEO-juicea valutettavaksi muualle. On vain webmaster, jonka mielestä on ihan ok sanoa, että entinen kutomista koskeva artikkeli on nykyään sama kuin SEO-optimointia opettava maksullinen kurssi.
Uudelleenohjaus käytännössä
Jos sinulla on sivusto, jonka domain muuttuu, niin käy täältä katsomassa ohjeet miten ulkoinen redirect tehdään. Mutta silloin uudelleenohjaus tehdään käsin .htaccess -tiedostoon.
Ainoastaan täydellinen masokisti hoitaa sisäiset uudelleenohjaukset käsipelin. Ne automatisoidaan.
Kun poistat tai muutat jotain, niin uudelleenohjaus on tehtävä. Poislukien tagien muutokset, kiellä ne. Ihmiset liikkuvat tageissa klikkaillen, eivät ulkomuistista urlin muistaen tai bookmarkkien kautta. Sinulla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa mistä valita.
Jos haluat pitää nykyisen SEO-palikkasi, jota tarvitaan mm. meta-tietojen muokkaamiseen ja sivustokarttojen tekemiseen, niin käytä tätä uudelleenohjauksiin markkinajohtajaa:
https://fi.wordpress.org/plugins/redirection/
Jos sen sijaan haluat samaan pakettiin myös markkinoiden parhaan SEO-hallintaohjelman, niin asenna mieluummin tämä toimituksen valinta. Se hakkaa Yoastin ja All in One SEO:n mennen tullen:
https://fi.wordpress.org/plugins/seo-by-rank-math/
Bonusvinkki
Ole kiltti ja varmista, että sinulla ei ole rel="nofollow" lähtevissä linkeissä (paitsi jos haluat olla ikävä). Linkkejä ulkoisiin tehdään muutenkin vähän ja niiden rampauttaminen on vain vittuilua.
Koska kommentteja käytetään spämmäykseen, eikä niissä jaetut linkit ole omassa hallinnassa, niin kommenttien linkeissä pitää olla aina nofollow päällä. Mutta omat artikkelit ovat täysin eri asia.
On vain säälittävää, että kun hakee Googlesta hakusanoilla wordpress+nofollow, niin saa ohjeita, joilla varmistaa uloslähteviin linkkeihin tilanne, että Google ei huomioi niitä. Tuolle ei ole käytännössä mitään perusteita kuin silloin harvoin, kun kirjoitat vaikkapa huonomaineisesta sivustosta etkä todellakaan halua palkita sitä Googlen arvostamalla linkillä.
Pahinta on tapaukset, joissa kiitetään jotain sivustoa vaikka aiheesta tai vinkistä, ja sitten linkissä on rel="nofollow" – tuon kiitoksen arvo on pakkasen puolella.
Säälittävyyden huipulla ollaan, kun SEO-optimoinnin nimissä kehoitetaan laittamaan rel="nofollow". Ilmeisesti asenne on, että kun ei vahingossakaan anna linkkiä ulkopuoliselle, niin oma SEO jotenkin paranee. Kerron uutisen, ei se parane. Se huononee, koska moisesta ilkeilystä tulee maantapa eikä kukaan anna Googlelle lupaa huomioida ulos meneviä linkkejä – siinähän sitten käpristelet ja ihmettelet, että miksi se neuvoteltu vieraspostaus ei antanutkaan apuja, vaikka on linkki ja kaikki.
Joten salli vapaat linkit ns. toimituksellisessa sisällössä ja estä ne kommenteissa. Se on aitoa SEO-toimintaa.